VISUvisuVISUvisuVISUvisuVISU

Renesanssi (n.1420-1570)

Renessanssi ajan tuoli

Tarkoittaa uudelleen syntymistä.

Taide-, kulttuuri- ja aatelihistoriallista murrosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan.

Kattamaton piha ja loggiat (vähintään yhdeltä sivulta avoin rakennelma, jonka kattoa kannattelevat pylväät).

Taloissa oi kerroksia 2-3, alimmassa olivat kaupat ja varastot, toisessa edustustila ja kolmannessa asuinkerros. Pylväät ja päätykolmiot oviaukoissa.

Ruotsi-Suomi (n. 1530-1660)

Suomen rakennuksissa ressanssi vaikutti Turun linnaan.

1600-Luvulla avoimet kulmatakat muuttuivat kaakeliuuneiksi. Sisustuksessa käytettiin panelointia ja peiliovia, teräskuvastimia ja runsaasti tekstiilejä.

Barokki (n.1570-1770)


Barokki ajan kolmenistuttava sohva

• Syntynyt Italiassa Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta 1500-luvulla.
• Mahtipontista
• Kokonaisvaltainen, vaikutti sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa.
• Kaikki oli muokattua: pensaiden leikkaus ja aukiosommitelma.
• Suuria taiteilijoita olivat mm. Rubens ja Rembrant.
• Valoa ja varjoa käytettiin tehokkaasti hyväksi.
• Ruotsi-Suomi (1660-1720)
• Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa vaikutti enimmäkseen Hollantilais-englantilainen barokki.
•  Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari. Barokin aikana; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema- ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijy tuli seinälle ja kattoverhot jäivät pois.

Rokokoo (1720-1770)

Rokokoo ajan lipastoja

• Syntyi Ranskassa
• Keveys, pikkusievyys, valoisuus ja pastellisävyt
• Kiinalaisuutta näkyi posliiniesineissä ja tee- ja huvipaviljogeissa.
• Ei kauhean suosittu arkkitehtuuri tyyli, joten rakennuksia on aika vähän.
• Posliinia käytettiin paljon
• Vaatteisiin käytettiin paljon rahaa.
• Tuli Englannista Suomeen (n. 1720-1775)
• Suomessa tyyli vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen.

Kustavilaisuus (1775-1810)

Kustavilainen sohva

• Kehittyi Ruotsissa, sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan.
• Hallittu, hienostunut, selkeä ja harmoninen
• Ykkösvärinä oli helmen harmaa ja pastellivärit
• Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummenpia jalopuusta ja intarsiaupotuksia.
• Päälliset olivat raidallisia
• Kalusteista yleinen oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös.

Empire (1804-1815)

Empire sohva

• Sai nimensä Napoleonin mukaan
• Jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi.
• Suomen puutaloihin tuli vaakalaudoitus.
• Suomalaiset ryijyt menettivät taiteellisuutensa
• Seinät maalattiin kirkkailla väreillä esim. vaaleanpunaisella, vihreällä tai sinisellä
• Tuoleista yleisin oli gondolituoli, jonka sivuissa oli leijonanpäät tms. ja takajalat kaartuivat taakse, istuin ja selkänoja oli pehmustettu.
• Valkea marmori oli suosittu pöytäpintana.
• Koristeluun käytettiin runsaita ja raskaita pronssilyötteitä ja kultauksia.
• Sisustukseen kuuluivat myös kattoon ulottuvat peilit, psykhe (kääntyvä peili), kaksivanteinen ja umpinainen kattokruunu sekä muita koriste esineitä.

Biedermeier (1830-1850-luvuilla)

Biedermeier kalusto

• Syntyi Saksassa uusklassismin jatkoksi.
• Tyyliä kutsutaan myös myöhäisempireksi, koska tyyli on kodikkaampi ja kevyempi tulkinta empirestä.
• Muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet.
• Loivan s-kirjaimen malliset linjat esiintyivät kalusteiden jaloissa ja selustoissa.
• Materiaalina käytettiin eniten mahonkia, Suomessa visakoivua ja mahogin tai vaalean väriseksi petsattua koivua
• Kalustot yleistyivät: sohvat, nojatuolit, pikkutuolit ja pöytä
• Suomessa kansanmielisyys vallitsi biedemeierin aikaan. Silloin vaikuttivat mm. Lönnrott ja Runeberg.
• Suomeen perustettiin taideyhdistys 1846. Muotokuvamaalauksen rinnalle syntyi laatukuvamaalaus, kuuluisia mm. Vilhelm Von Wrightin Taistelevat metsot.

Kertaustyylit (1830-1900)

Uusgotiikka

• syntyi Englannissa n.1830
• Oli pitkään suosittu Yhdysvalloissa, pilvenpiirtäjissä.
• Sisustustyylinä sitä käytetään lähinnä kirjastojen, herrainhuoneiden ja biljardihuoneiden sisustuksissa.
• Ilmeni tuolien selustoissa korkeina suippokaarimaisina muotoina
• Rakennuksia mm.Helsingin ritarihuone ja Keski-Porin kirkko.

Uusrenessanssi

• 1860-1890 etenkin Saksassa
• Suosi suurta, komeaa, näyttävää ja raskasta
• Materiaalina tammi
• Suomessa suosittua vuosisadan lopulla
• Rakennuksia mm. Porin teatteri

Uusbarokki

• 1880-1890
• Lähinnä sisustustyyli, etenkin ruokasaleissa
• Rakennuksia mm. Heinen talo, Pori

Uusrokokoo

• Kehittyi 1830 Ranskassa
• Suomessa esiintyi hillittynä, mutta keski-Euroopassa se sai räikeitäkin muotoja
• materiaalina tumma puu, pähkinä ja mahonki

Ludvig XVI:nnen tyylin kertaus

• Vaikutti 1850
• Kustavilaisuus tuli uudestaan esiin Ruotsissa
• Mustaa, himmeäkiiltoista puuta olevat puuosat erottivat kertaustyylit alkuperäisestä
• Muina väreinä olivat sininen, punainen, vihreä ja kulta